Suomi on haasteellisessa tilanteessa. Tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, mikä edellyttäisi vähintään 60 000 uuden työpaikan syntymistä. Työmarkkinoillamme on myös selviä merkkejä työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmasta. Kohtaanto-ongelma tarkoittaa, että työttömien määrä on korkea, mutta samalla avoimia työpaikkoja on tarjolla paljon.
Työllisyyttä lisäävistä toimista ei olla päästy yhteisymmärrykseen. Suomen työllisyysaste on ollut säännönmukaisesti muita pohjoismaita heikommalla tasolla. Pohjoismaat ovat meille monella tapaa luontevia vertailukohtia, joten niiden harjoittamaa työllisyyspolitiikkaa tulee seurata tarkasti.
Ottakaamme tarkastelun alle Tanska. Tanskan työllisyysaste on ollut koko 2000-luvun Suomea korkeampi. Siellä oli myös vuosikymmeniä sitten vastaava tilanne kuin Suomessa nyt, eli avoimia työpaikkoja oli, mutta ne eivät kohdanneet työttömiä. Tanska joutui tekemään isoja uudistuksia.
Tanskan työmarkkinat perustuvat nykyään vahvaan ja joustavaan sopimisen kulttuuriin, omaleimaiseen irtisanomis- ja työttömyysturvajärjestelmään, sekä laadukkaisiin työllisyyspalveluihin.
Tanskan työttömyysturvajärjestelmä perustuu kansainvälistä huomiota herättäneeseen flexicurity-malliin. Irtisanominen on Tanskassa lain mukaan varsin helppoa, mutta toisaalta työttömille maksetaan korkeaa työttömyysturvaa. Se voi olla jopa 90 % palkasta. Malli on vähentänyt työnantajien kohtaamia riskejä työntekijöiden palkkaamisessa, ja toisaalta se on antanut turvaa työntekijöille. Se tuo joustoja kaikille osapuolille ja on vaikuttanut positiivisesti Tanskan työmarkkinoiden dynamiikkaan.
Tanskassa on myös laadukkaat työvoimapalvelut. Tanskassa työtön pääsee työllisyyspalveluiden piiriin heti työttömyyden alkaessa ja tapaa asiantuntijaa usein työttömyysjakson aikana. Erityisesti työttömyysjakson alkuun panostetaan. Näin pyritään välttämään pitkät työttömyysjaksot. Järjestelmä tähtää työttömän työllistymiseen mahdollisimman pian, sekä tarjoaa yksilöllistä ja suunnitelmallista tukea. Työvoimapalveluissa asiakkaan osaaminen kartoitetaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Lisäksi työvoimatoimistot panostavat hyvään yhteydenpitoon yritysten kanssa, jolloin he ovat ajantasalla siitä, millaisiin tehtäviin työntekijöitä tarvitaan, ja tullaan tarvitsemaan. Työttömyyskassat osallistuvat aktiivisesti työllisyyspalveluiden tuottamiseen työvoimaviranomaisten rinnalla. He toimivat vahvassa yhteistyössä.
Tanskan menestys ei kuitenkaan perustu ainoastaan työttömille tarjottavien palveluiden laatuun tai korkeaan työttömyysturvaan. Tanskan malli edellyttää työttömältä aktiivista työnhakua. Töitä pitää hakea joka viikko ja siihen saa apua. Osaamistaan täytyy päivittää säännöllisesti. Lisäksi työnhakijalle tehdään suunnitelmat A, B ja C. Suunnitelma A on unelmatyö, mutta myös suunnitelmia B ja C aletaan toteuttamaan heti. Tanskassa ajatellaan, että on selvää, että haetaan oman alan töitä, mutta työmahdollisuuksia täytyy katsoa myös laajemmin, ja näitä ovat suunnitelmat B ja C.
Suomi tarvitsee tehokkaampia toimia työttömyyden vähentämiseksi. Hyvinvointiyhteiskunnassa tulee olla kaikille töitä. Työtön jää meillä liian usein yksin. Meidän on huolehdittava, että työvoimapalvelut ovat niin laadukkaita ja hyviä, että työpaikat ja työntekijät kohtaavat. Koko työmarkkinoiden toimivuudesta on huolehdittava. Ei ole häpeä ottaa naapurimaista mallia. Esimerkiksi Tanskan mallista ammentavat työllisyystoimet olisivat hyviä askeleita oikeaan suuntaan.