Haastattelu lehdessä:
Politiikassa on kahdenlaisia katseita. On niitä, jotka suuntautuvat taivaanrantaan tai jalkalistoihin, kun puhuja yhtaikaa tuottaa puhetta ja miettii, mitä kysyjälle oikein vastaisi. Osa katseista on suoria, ne kertovat keskustelukumppanille, että ihminen on sinut ajatustensa kanssa. Ruut Sjöblom katsoo suoraan ja hymyilee.
Sjöblomin kanssa työtä ja poliittisia päätöksiä tekevät ihmiset puhuvat ”rauhallisuuden voimasta”, ”hiljaisesta vaikutusvallasta” ja siitä, miten ”yhteiset päätökset syntyvät kiireettömästi mutta lopulta hämmästyttävän nopeasti.”
Useat heistä mainitsevat myös hymyn, joka alkaa silmistä ja on hyväntahtoinen silloinkin, jos asioista ollaan eri mieltä.
Oikean ja väärän tutkija
-Olen aina ollut kiinnostunut ihmismielestä, siitä miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme. Ajattelin, että psykologia on minun vaihtoehtoni. Kun tuli aika hakea yliopistoon, pyrin myös teologiseen ja kun avasin teologisen pääsykoekirjat, ne vain veivät mennessään, Ruut Sjöblom kertaa uravalintaansa.
Teologiasta tuli opas ihmisyyden tuntemattomalle alueelle, johon tiede ei ole pystynyt antamaan valmiita vastauksia.
-Teologisessa tiedekunnassa tunsin heti kuuluvani sinne, asiat ja aiheet olivat niin mielenkiintoisia. Ja sitten löysin sosiaalietiikan ja siitä nousevat kysymykset.
Sosiaalietiikka on filosofian osa-alue, joka muun muassa pohtii moraalia, etiikkaa, hyvän ja pahan käsitteitä ja eroja sekä niihin liitettyjä perusteluja.
– Opinnoista tuli minulle hyvin yhteiskunnallisia. Analysoimme suomalaisen yhteiskunnan perusoikeuksia. Omimpia aiheitani olivat oikeus työhön, oikeus toimeentuloon ja oikeus omaisuuteen. 1990-luvun lama ja sen aikana esitetyt poliittisten päätösten perustelut kiinnostivat minua erityisesti.
Pro gradu -työssään Sjöblom tutki konkurssin jälkeisen velkavankeuden suhdetta perusoikeuksien mukaisiin oikeuksiin työstä, toimeentulosta ja omaisuudesta. Samassa syntyi hämmästyttävä huomio.
-Laman tapahtumia ja seurauksia oli toki tutkittu, mutta sellaista tutkimustyötä, joka olisi keskittynyt tapahtumien vaikutukseen yksilölle ei ollut olemassa. Ihmisiä, jotka olivat menettäneet yrityksensä ja mahdollisesti satojen vuosien sukupolvien ketjun tekemän työn, heitä ei oltu tutkimuksessa kuultu, ehdokas hämmästelee.
Noihin ihmiskohtaloihin kuului monesti myös perheen, mielenterveyden ja jopa hengen menetykset.
-Halusin tietää, mitä noissa prosesseissa tapahtuu ihmiselle itselleen.
Kun gradu oli valmis, Sjöblom sai kutsun työnsä aihetta koskevaan tutkimusprojektiin. Työskentelyn yhteydessä syntyi mahdollisuus aloittaa väitöskirja aiheesta.
Työ perheyrityksessä alkoi 15-vuotiaana ja jatkuu edelleen. Viime vuodet hän on kantanut vastuuta yrityksen käytössä olevien erilaisten tietokoneohjelmien uusimisesta sekä eri toimintojen sujuvuuden parantamisesta.
Lainsäädäntötyö tärkeää
Ruut Sjöblomia pyydettiin vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.
-Oikeastaan tuolloin kansanedustajien rooli lainsäätäjinä aukesi minulle kokonaisuudessaan. Kansanedustajat ovat ennen kaikkea lainsäätäjiä ja oma väitöskirjani pureutui sellaisiin lainsäädännön ongelmakohtiin, jotka tekevät yrittäjän epäonnistumisesta ihmiselle kohtalokasta.
Tämän osaamisensa Sjöblom haluaa nyt viedä osaksi eduskunnassa tehtävää lakitekstien äärellä tapahtuvaa puurtamista.
Tuusulan kuntapolitiikassa Ruut on valtuuston puheenjohtaja. Se on avannut paljon vaikuttamisen mahdollisuuksia.
– Neuvottelevan yhteistyön voima on valtava. Maltti, rauha ja päättäväisyys saavat asioita liikkeelle ja aina valmiiksi asti.
Esikuvat kirjojen sivuilla
Ruut on lukenut pienestä lähtien paljon kirjoja.
-Ensimmäisiä suosikkejani olivat Tiina-kirjat. Kävin lainaamassa niitä pienestä lähikirjastosta sylikaupalla.
Innokkaana lukijana Ruut Sjöblom löytää esikuvia ja mielenkiintoisia tarinoita kirjahyllyn ääreltä, jotka saattavat palata mieleen pitkänkin ajan kuluttua.
-Dostojevskin Rikos ja rangaistus iski nuoreen mieleen oikean ja väärän kysymyksillään. Venäläiset klassikot ovat muutenkin omalle mielenmaisemalleni tärkeitä. Niissä kuvatut ihmisten väliset kohtaamiset ovat huimia.
-Tällä hetkellä odotan pääseväni lukemaan Michelle Obaman omaelämänkertaa. Arvostan myös paljon hänen puolisonsa presidenttikaudella aikaansaamia uusituksia. Suomalaisista kirjailijoista Sofi Oksanen on vaikuttanut teksteillään minuun syvästi.
Viisilapsisen perheen vanhin
Ruut on viisilapsisen perheen esikoinen. Hänellä on 3 siskoa ja 1 veli.
-Meillä on lapsena kotona ollut aikamoinen meininki koko elämän ajan. Itse toimin vanhimpana monesti sovittelijana ja pidin huolta pienistä siskoistani, Ruut kertoo. Nyt hänellä itsellään on kaksi tytärtä.
-Lisäksi kävi niin kuin monissa perheissä on käynyt. Lapset toivoivat pitkään koiraa ja nyt on pieni koiran pentu kotona, se on kertakaikkisen ihana ja tuo paljon iloa elämään, Ruut nauraa.
Haastattelu julkaistu lehdessä keväällä 2019