Pelkkä koulukiusaamisen ehkäiseminen ei riitä, vaan tilalle pitää tulla uutta.

11.04.2015

Suomen koulujärjestelmä on globaalisti katsottuna erittäin hyvä. Menestys perustuu koulutusmyönteiseen yhteiskuntaan, yhtenäiseen kaikille tarkoitettuun järjestelmään ja opettajien ammattitaitoon. Muita tekijöitä, joita ei välttämättä aina muisteta, mutta jotka ovat merkittäviä, ovat korkeatasoinen ja maksuton kirjastolaitos sekä kouluruoka. Kouluruoka on lapsen ja nuoren kehityksen kannalta tärkeää. Se tarjoaa perustan jaksamiselle ja oppimiselle. Ilmainen kouluruoka on maailmalla harvinaisuus.

Koulumaailmassa monet asiat siis toimivat hyvin ja pohja on kunnossa. Kuitenkin myös ongelmia on. Koulukiusaamisesta puhutaan koko ajan enemmän ja enemmän. Kiusaamisen ehkäisytoimenpiteitä on kehitetty ja tuloksia saatu, mutta ei tarpeeksi.

Pelkkä koulukiusaamisen ehkäiseminen ei riitä, vaan kiusaamisen tilalle pitäisi tarjota jotain uutta. Mitä se ihanteellisessa tapauksessa voisi olla, on hyvät sosiaaliset taidot. Tarvitsemme hyvän vuorovaikutuksen ja arvojen, kuten kunnioituksen opettamista lapsille, jotta he oppivat ne oikeat ja toimivat tavat toimia koulussa, elämässä ja yhteiskunnassa. Ne vuorovaikutus- ja tunnetaidot, joita opetamme lapsillemme muodostuvat heidän tavoikseen toimia myös aikuisina. Britanniassa on saatu hyviä tuloksia hankkeella, jossa lukuvuoteen lisättiin 10 tuntia kiusaamisesta puhumista ja hyvien sosiaalisten taitojen harjoittelemista. Koulukiusaaminen väheni merkittävästi näissä kouluissa.

Sosiaalisten taitojen sisällyttäminen kouluopetukseen on yhä tärkeämpää. Pelkkä tiedollinen osaaminen ei enää riitä. Hyvät tunne-elämän taidot helpottavat elämää ja lisäävät hyvinvointia. Sosiaalisilla taidoilla ei tarkoiteta samaa kuin sosiaalisuudella. Ujollakin lapsella voi olla erittäin hyvät sosiaaliset taidot. Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä olla muiden ihmisten kanssa.

Helsingin Yliopiston tiedekulmassa oli keskustelemassa kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisia mm. mediakasvatuksen tutkija, kyläkoulun opettaja ja kasvatustieteen professori. He kaikki tulivat lopputulokseen, että elämää ei suoriteta ja siksi oppiminenkaan ei saa olla suoritus. Koulussa oppilaan täytyisi saada tiedonhallinnan lisäksi eväät myös elämänhallintaan.

Emme saa unohtaa myöskään vanhempien vastuuta. Sekä opettajat että vanhemmat ovat suurien haasteiden edessä, koska maailma muuttuu koko ajan. Lainsäätäjien ja yhteiskunnallisten päättäjien täytyy olla ajan tasalla tämän päivän haasteista opetusmaailmassa. Yhteistyöllä voidaan kehittää ja muuttaa koulumaailmaa entistä paremmaksi.