Olen tehnyt lakialoitteen konkurssilain uudistuksesta.
Lainsäädännöllä tulee nykyistä paremmin huolehtia, että konkurssi ei johda kohtuuttomaan velkaloukkuun, ja toisaalta tukea ja kannustaa konkurssin kokeneita yrittämään uudelleen. Näin ehkäistään työttömyyttä ja toisaalta lisätään työllisyyttä. Lakialoitteeni tarkoitus on edistää konkurssista selviytymistä ja kannustaa uuteen alkuun, sekä sitä kautta lisätä myös uusien työpaikkojen syntymistä.
Esitän lakialoitteessani, että konkurssilakia muutetaan niin, että mahdollistetaan henkilökohtainen konkurssi. Näin ehkäistään pitkäaikaiseen velkaloukkuun joutuminen ja tuetaan uudelleen yrittämistä. Lisäksi viivästyskoron kertymisen keskeyttäminen konkurssiveloille vähentää konkurssiprosessin tahallista pitkittämistä ja rangaistuksenomaista luonnetta.
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat suurin työllistäjä ja erityisesti pk-sektorille syntyy eniten uusia työpaikkoja. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että halukkuus lähteä yrittäjäksi on melko alhainen ja suurimmaksi yksittäiseksi syyksi on mainittu liian suuret taloudelliset riskit. Jos yritys ei osoittaudu kannattavaksi, voi konkurssista seurata pahimmillaan vuosikymmenten velkaloukku, joka estää omaan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttamisen. Tämä on yrittäjäriskin ottamisesta kohtuuton rangaistus.
Yksinyrittäjien määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Lisäksi alle kymmenen hengen yrityksiä on Suomessa 93% koko yrityskannasta. He ovat erittäin riskialttiita vaikeuksille, kun talouden ja markkinoiden ailahteluita tulee.
Konkurssi tulisi nähdä normaalina menettelynä lopettaa tappiollinen yritystoiminta, antaa tilaa uudelle, ja toisaalta myös mahdollistaa taloudellinen ja yhteiskunnallinen rakennemuutos. Yritystoimintaan liittyy aina riski. Joskus konkurssin merkit ovat jo ilmassa, mutta koska seuraukset ovat niin ankarat, yrittäjät saattavat yrittää sinnitellä viimeiseen asti ja pitkittää prosessia tarpeettoman kauan. Silloin yleensä ongelmat kasaantuvat ja vaikeuttavat myös veloista selviytymistä.
Konkurssilainsäädäntö nykymuodossaan ei tue yrittäjyyttä eikä työllistymistä, vaan rankaisee kohtuuttomasti riskin ottamisesta. Yrittäjäksi ryhtyvä riskeeraa aina taloudellisen tilanteensa. Konkurssi ja pitkäaikainen velkaloukku vaikuttaa yrittäjän elämän lisäksi myös koko hänen perheen hyvinvointiin ja taloudelliseen tilanteeseen.
Tällä hetkellä tarve tälle lakimuutokselle on erityisen suuri, koska maatamme uhkaa COVID-19-epidemian aiheuttama taloudellinen katastrofi. Suomen Yrittäjien teettämän gallupin mukaan jo 73% kaikista yrityksistä kärsi COVID-19-epidemian seurauksista jo kriisin alkuvaiheessa. 23% yrityksistä on jo ajautunut maksuvaikeuksiin. Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä epidemia voi pahimmillaan ajaa tuhansia yrityksiä konkurssiin ja Suomen talouden syvälle lamaan.
Vakavarainenkin yritys voi mennä konkurssiin odottamattomien markkinoihin vaikuttavien tekijöiden vuoksi. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että konkurssin kokeneet menestyvät ja työllistävät paremmin saatuaan uuden mahdollisuuden. Heillä on kokemusta ja ymmärrystä kriisien kohtaamisesta ja hoitamisesta, sekä syvällistä ymmärrystä yritysmaailmasta ja liike-elämästä. Meidän ei tule hukata tätä potentiaalia pitämällä näitä ihmisiä vuosikausia velkaloukussa.
1990-luvun lama-aika aiheutti valtavan määrän konkursseja ja massatyöttömyyden. Yrittäjät jäivät maksamaan konkurssivelkojaan vuosikymmenien ajaksi. Konkurssiaalto aiheutti vakavia pitkäaikaisia erittäin negatiivisia seurauksia ja epäinhimillistä kärsimystä. Emme saa antaa sen enää toistua. Meidän täytyy mahdollistaa uusi alku. Tämä konkurssilainsäädännön uudistus on tarpeellinen vakaan talouden aikana, mutta erityisen tärkeä kriisiaikana.