Ihmismielen hyvinvointiin kuuluu usein läheisesti turvallisuuden tunne, elämän mielekkyys ja positiivinen kokemus itsen ja muiden tärkeydestä. Mielen hyvinvointia lisää kokemus ja tieto siitä, että pystyy viimekädessä selviytymään vaikeistakin tilanteista tai traumoja aiheuttavista kokemuksista. Monesti tarvitsemme siihen apua, koska elämä ei mitenkään voi etukäteen opettaa, miten selviydytään esimerkiksi pitkäaikaisesta kiusaamisesta, hylätyksi tulemisen tunteesta, alkoholismista, väkivallasta tai hyväksikäytöstä, läheisen tai itsen vakavasta sairastumisesta tai läheisen kuolemasta. Yksinäisyys ja pitkäaikainen kokemus siitä, että kukaan ei kuule eikä näe voi aiheuttaa myös mielen järkkymistä.
Kun mieli järkkyy, ihminen tarvitsee apua mahdollisimman nopeasti. Tarvittavan terapian saaminen voi olla kuitenkin vaikeaa. Ensinnäkin esteeksi voi tulla pitkät jonot. Hoitoon pääsyä edeltävät vaiheet ovat myös monimutkaisia ja byrokraattisia, ja ne voivat lopulta muodostua monille ylitsepääsemättömiksi. Lisäksi ihmisellä voi olla korkea kynnys hakea apua leimautumisen pelon vuoksi. Terapia on usein myös kallista, jolloin taloudellinen tilanne voi olla este tarvittavan hoidon saamiselle. Tällöin heräävät kysymykset myös yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
Riittävän hoidon varmistaminen on todella tärkeää, sillä tutkimusten mukaan mielenterveysongelmiin tarjottavat hoidot ovat tehokkaita ja vaikuttavia toimia niiden parantamiseen ja hillitsemiseen. Tutkimusten mukaan joka neljäs suomalainen kohtaa elämänsä aikana jonkinlaisia terapiaa vaativia ongelmia. Kelan tilastojen mukaan yli 400 000 suomalaista käyttää masennuslääkkeitä. Mielenterveysongelmat ovatkin syynä puoleen Suomessa myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä. OECD on arvioinut mielenterveysongelmien aiheuttavan yhteiskunnalle jopa 11 miljardin euron kustannukset vuosittain.
Tietoisuus mielenterveysongelmista on yhteiskunnassa lisääntynyt, mutta parannettavaa on yhä erityisesti sen osalta, että niihin saisi tarvittavaa hoitoa riittävän ajoissa. Mielenterveysjärjestöjen yhteenliittymä Mielenterveyspooli julkaisi helmikuussa kansalaisaloitteen terapiatakuusta. Aloitteen tavoitteena on nopeuttaa pääsyä mielenterveyspalveluiden piiriin mielenterveyslakia muuttamalla.
Lakimuutos edellyttäisi toteutuessaan, että ilmenneen mielenterveysoireen mukainen hoito alkaisi kuukauden sisällä ensimmäisestä terveyskeskuskäynnistä eikä sen myöntämiseen vaadittaisi enää erikoislääkärin diagnoosia. Muutoksen myötä soveltuvaa varhaista hoitoa tulisi myös olla tarjolla jo perusterveydenhuollon palveluissa, minkä lisäksi potilaalla olisi mahdollisuus saada hoitoa myös silloin, kun hänelle ei voida myöntää Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa.
Terapiatakuu edellyttäisi aloitteen tekijöiden mukaan resurssien lisäämistä psykososiaalisen hoidon tarjontaan sekä ammattihenkilöiden täydennyskoulutukseen. Tämä muodostaisi asiantuntijoiden laskelmien mukaan noin 35 miljoonan euron kustannukset.
Arvioitu menolisäys olisi lopulta varsin pieni, erityisesti kun otetaan huomioon se, kuinka suuri parannus aloitteen toteutuminen olisi nykytilaan verrattuna niin hoitojonojen kuin yhdenvertaisuudenkin näkökulmasta.
Tarvitsemme laajoja toimia suomalaisten mielenterveyden edistämiseksi. Terapiatakuulla on tässä tärkeä rooli. Se ei yksin puutu kaikkiin epäkohtiin, mutta on erinomainen askel oikeaan suuntaan.