Luottamusta rakentamalla saamme aikaan hyvää

09.05.2017

 

Yhteisten asioiden hoitaminen on kuntapolitiikan tärkein tavoite. On harmillista, että politiikka ei aina näytä siltä kansalaisen silmissä. Puolueet ja poliitikot kiistelevät, ja media ruokkii draamaa ja vastakkainasettelua.

Yhdessä tekeminen jää usein piiloon, sillä se on liian arkipäiväistä ollakseen kiinnostavaa. Kohu-uutisia haetaan ja aina on myös heitä, jotka niitä medialle syöttävät. Tuolloin ei tule välttämättä mieleen, miten skuuppien antaminen haavoittaa ei vain kohdetta, vaan koko kunnallista yhteistyötä. Siis kaikkien meidän kuntalaisten valitsemien valtuutettujen työtä.

Totuuden näkeminen lööppien takaa voi olla vaikeaa. Puolueiden ja päättäjien toiminta nähdään helposti pelinä vallan linnakkeissa. Arkinen työ kunnanvaltuustossa ja lautakunnissa on kuitenkin jatkuvaa ja laaja-alaista pohdiskelua siitä, mitkä valinnat ovat järkeviä ja mitä kaikkia seurauksia vaihtoehtoisilla päätöksillä on. Valtuutettu on edelleen itsekin kuntalainen, eikä kuntapäättäjän rooli tee hänestä kuntalaisen vastapuolta.

Päätöksenteon on oltava avointa ja läpinäkyvää. Kaikki tarvittava informaatio täytyy löytyä luotettavista lähteistä, esimerkiksi kunnasta. Jos lakkaamme uskomasta ja luottamasta yhteisten asioiden hoitamiseen, neuvottelemiseen ja vastuullisuuteen, palaamme kauas taaksepäin, jossa vain röyhkeimmät ja kovaäänisimmät pärjäävät.

Ruut Sjöblom

 

 

Tosiasioiden tunnustaminen on muutoksen alku

09.04.2017

Tuusula sijaitsee parhaalla mahdollisella paikalla keskellä kehittyvää Uuttamaata, aivan pääkaupungin tuntumassa. Silti kuntamme veroprosentti on noussut ja velka nelinkertaistunut viimeisen kuuden vuoden aikana. Tuusulan väestö on kasvanut viime vuonna 0,4% (eli pyöristettynä 0%) samaan aikaan kun pääkaupunkiseudun väkiluku on kasvanut ennätysvauhtia. Tuusulan työttömyysluvut ovat kaksinkertaistuneet vuosikymmenen vaihteesta.

Vaikka kuinka yrittäisimme nähdä Tuusulan talouselämän positiivisessa valossa, tosiasiat on tunnustettava. Tuusulan velka on kasvanut kiihtyvää vauhtia. Tämä on täysin kestämätön kehityssuunta. Tosiasiat täytyy tunnustaa ja uuden valtuuston on tehtävä päätöksiä, joilla Tuusula saadaan kasvun uralle.

Me tarvitsemme rohkeita tavoitteita. Meidän on huolehdittava Tuusulan elinvoimaisuudesta hyödyntämällä Tuusulan vahvuuksia. Meidän vahvuutemme ovat pientalovaltaisuus ja yritystontit, jotka ovat lähellä Kehä-teitä ja pääkaupunkia. Meillä on mahdollisuus luoda satoja työpaikkoja vuosittain, mikäli huolehdimme riittävästä työpaikkatonttitarjonnasta. Työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Asuntorakentamisessa kuntamme etuna on väljyys. Omakotitonttien määrää tulee kasvattaa niin, että tarjonta ylittää selkeästi kysynnän, myös Etelä-Tuusulassa. Kunnalla on maata satojen omakotitonttien kaavoittamiseen ja myymiseen lyhyelläkin aikajänteellä. Tonttien hinnat tulee asettaa sellaiselle tasolle, että myös normaalituloisilla on mahdollisuus rakentamiseen.

Pormestarimalli on hyvä asia. Se antaa vastuulle selkeät kasvot ja lisää päätöksenteon dynamiikkaa. Se vähentää valmistelukierrosten määrää virkamieskoneistossa. Valmistelukierrokset voivat pahimmillaan viivyttää asioiden lopulliseen päätöksentekoon tuloa jopa vuosikymmenen. Pormestarin tulee myös lunastaa paikkansa neljän vuoden välein sekä saada valtuuston enemmistön luottamus. Suomen tyytyväisimmät kuntalaiset asuvat pormestarikunnassa. Tehdään mekin yhdessä Tuusulasta Suomen paras paikka asua.

Ruut Sjöblom

Kunnanvaltuutettu

Uudenmaan maakuntavaltuutettu

Tuusulan Kokoomuksen puheenjohtaja

(Julkaistu Keski-Uusimaassa 9.4.2017)

 

 

Tuusulan yleiskaavaehdotus uhmaa jo perustuslakia

23.03.2017

Tuusulassa käsitellään parhaillaan yleiskaava 2040 ehdotusta. Haluan havahduttaa tuusulalaiset ottamaan kantaa ehdotukseen. Tuusulan yleiskaavaluonnos rajoittaa merkittävästi perustuslain turvaamaa omistusoikeutta.

Tuusulassa ollaan esittämässä kulttuuriympäristöksi, suojelu- ja luo-alueeksi peräti kolmasosaa koko kunnasta. Tämä on saman verran kuin Keravan ja Järvenpään maapinta-ala yhteensä, eli kahden kaupungin verran.

Yleiskaavaehdotuksessa maa- ja kiinteistöomistajien oikeuksia rajoitetaan merkittävästi. Maanomistajilla tarkoitan nyt jokaista, joka omistaa vaikkapa tontin tai minkä tahansa pienenkin maa-alueen tai kiinteistön. Esityksen perusteella esimerkiksi Lahelan, Ruotsinkylän, Nahkelan ja Rusutjärven kylissä tapahtuva rakentaminen tarvitsee museoviraston kannanoton jokaiseen hakkeeseen, myös silloin, jos haluaa vaikkapa laajentaa kotitaloaan. Näillä määräyksillä lisätään merkittävästi byrokratiaa ja hidastetaan alueiden kehitystä.

Maan- ja kiinteistöomistajien kanssa on aina neuvoteltava, jos tehdään heitä koskevia kaavamuutoksia. Kaikille, joita asia jollain tavalla koskettaa, täytyisi vähintäänkin toimittaa yleiskaavaehdotus, jossa merkinnät näkyvät kunnolla.

Jämijärvellä esitettiin vastaavanlaisia kaavamääräyksiä. Nyt niitä kadutaan, koska ne aiheuttavat liikaa ongelmia ja jarruttavat kehitystä (13.3. Maaseuduntulevaisuus). Samaisessa uutisessa todettiin, että yleensä kaupungeissa maisema-alueeksi kaavoitetaan noin 1 % kaupungin pinta-alasta ja muualla maaseudulla noin 7 %.

Kaiken lisäksi Tuusulan yleiskaavaluonnos on osittain maakuntakaavan vastainen. Esimerkiksi on alueita, jotka maakuntakaavan mukaan sopisivat erittäin hyvin asumiskäyttöön, mutta kaavoittajiemme toimesta niitä ollaan muuttamassa maatalousalueiksi.

Olemme merkittävällä paikalla pääkaupunkiseudulla, puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta sekä 10 minuutin päässä lentokentästä. Lentokentän ympäristöön on syntymässä lähivuosien aikana kymmeniätuhansia työpaikkoja lisää. Haluammeko me jäädä taantuneeksi alueeksi keskelle voimakasta pääkaupunkiseudun kehitystä? Näillä määräyksillä työntäisimme potentiaaliset rakentajat naapurikuntiin.

Näin rajut ja merkittävästi kuntamme kilpailukykyä ja taloutta heikentävät esitykset virkamiehiltä tarvitsevat avoimemman ja laajemman kuntalaiskeskustelun. Tulevan valtuuston on perehdyttävä aiheeseen huolellisesti. Myös kuntalaisten täytyy saada konkreettista tietoa, mitä nämä rajoitukset käytännössä tarkoittavat. Mielestäni näin radikaali yleiskaavaehdotus tarvitsee paljon enemmän aikaa, aitoja neuvotteluita maan- ja kiinteistöomistajien kanssa sekä laajaa kansalaiskeskustelua.

Ruut Sjöblom

Kunnanvaltuutettu

Uudenmaan maakuntavaltuutettu

Tuusulan Kokoomuksen puheenjohtaja

 

(Julkaistu Keski-Uusimaassa 23.3.2017)

 

 

Linja-autoliikenteen kokonaisuudistus

14.01.2016

Valtuustoaloite                                                                                                              

Linja-autoliikenteen kokonaisuudistus ja ilmainen linja-autoliikenne alle 16-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille Tuusulan kuntaan

Esitän, että Tuusulan kunnassa tehdään kokonaisvaltainen uudistus linja-autoliikenteen osalta ja ryhdytään vuoden mittaiseen kokeiluun ilmaisen linja-autoliikenteen järjestämisestä alle 16-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille.

Esitän, että linja-autoliikenne ostetaan kokonaissummana liikennöitsijältä/liikennöitsijöiltä. Reitit suunnitellaan niin, että lapset ja nuoret pääsevät kouluihin ja harrastuksiin, kuten esimerkiksi urheilukeskukseen, tämän liikenteen avulla. Tällä korvattaisiin myös suurin osa koulukuljetuksista. Yli 16-vuotiaille ja alle 60-vuotiaille lipun hinta olisi esimerkiksi 2-3 e/matka.

Lisäksi työmatkaliikenne Ruskeasannan asemalle mahdollistettaisiin ja suunniteltaisiin kuuluvaksi samaan kokonaispakettiin heti kun Ruskeasannan asema otetaan käyttöön.

Liikenne voitaisiin järjestää joko linja-autoilla tai pikkubusseilla riippuen reitistä ja mahdollisista käyttäjämääristä.

Tarkasteltaessa mahdollisuutta ilmaiseen linja-autoliikenteeseen konsultointia tulee kysyä Pieksämäen kaupungista. Siellä toteutettiin tällainen kokeilu erinomaisin tuloksin. Tästä kertoo esimerkiksi se, että vuoden kokeilun jälkeen käytäntöä päätettiin jatkaa Pieksämäellä. Kulujen sijaan syntyi säästöjä, vaikka se ei ollut itsetarkoitus, vaan tarkoitus oli taata kaupunkilaisille toimiva joukkoliikenne. Pieksämäellä todettiin myös, että kokeilusta voi saada paljon hyvää oppia ja toimivia malleja julkisten palveluiden tuottamiseen. Yksi niistä on ymmärrys tyhjäkäytön hinnasta: käyttämätön palvelu saattaa tulla kaupungille loppupelissä kalliimmaksi kuin ilmaiseksi annettu, jolloin käyttämäärät lisääntyvät luonnollisesti ja saattavat ihmiset palvelun piiriin.

Tuusulan joukkoliikennettä on parannettava merkittävästi. Tässä aloitteessa esitetty malli tuo joustavuutta ja turvallisuutta Tuusulalaisten arkeen. Joustavuutta, koska lasten harrastuksiin pääsy helpottuu ja turvallisuutta, koska aikuisten ei tarvitse pelätä lasten liikkumista esimerkiksi talvella pimeässä. Lisäksi lapset oppivat pienestä pitäen käyttämään joukkoliikennettä, joka on tulevaisuuden liikkumismuoto. Tällöin myös todennäköisyys käyttää julkista liikennettä aikuisena kasvaa. Esimerkiksi Tallinnassa on kokonaan siirrytty ilmaiseen joukkoliikenteeseen ja se on lisännyt joukkoliikenteen käyttämistä kaikissa sukupolvissa.

Selvitys tämän aloitteen mukaisesta joukkoliikenneuudistuksesta tulee aloittaa pikaisesti, jolloin uudistuksen voisi käynnistää jo heti vuoden 2016 alusta lähtien.

8.6.2015

Ruut Sjöblom

Kunnanvaltuutettu

Uudenmaan maakuntavaltuutettu

 

 

 

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe 2015 lipunnostojuhlassa

06.12.2015

IMG_0849

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvä juhlayleisö,

Joka vuosi tähän aikaan me kokoonnumme kunnioittamaan kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet itsenäisyytemme vaalimiseen ja sen puolesta taistelemiseen. 98 vuotta sitten Suomi julistettiin itsenäiseksi. Sodista selviytyminen ja itsenäisyyden puolustaminen ovat vaatineet paljon uhrauksia.

Miehet rintamalla ovat laittaneet henkensä alttiiksi. Naiset ovat osallistuneet muun muassa lottina, lääkäreinä ja sairaanhoitajina. Kun talvisota alkoi Lotta Svärd –järjestöllä oli noin 100 000 jäsentä. Naisia työskenteli keittäjinä, siivoojina, ompelijoina ja ruumiinpesijöinä. Yksi lottien vaarallimpia tehtäviä oli päivystää ilmavalvontatorneissa ja ilmoittaa pommikoneiden saapumisesta. Usein he itse eivät ehtineet suojaan pommituksilta.

Monesti puhumme miesten ja naisten merkityksestä Suomen sotien keskellä. Tänään haluan kiinnittää huomiota myös lapsiin. Talvisodassa ja jatkosodassa henkensä menetti noin 90 000 sotilasta. Monilla heistä oli perhe. 55 000 lasta jäi sotaorvoksi. He ovat kantaneet surun ja tuskan menetetystä vanhemmasta. Se on ollut heidän uhrauksensa.

Vanhemmat halusivat suojella lapsiaan. Toisen maailmasodan aikana lapsia lähetettiin sotaa pakoon pääasiassa Ruotsiin ja Tanskaan. Suomesta siirrettiin noin 70-75 000 lasta ilman vanhempiaan. Suomalaisten lasten siirrot olivat suhteessa väkilukuun toisen maailmasodan ennätystasoa. Kun sota päättyi, lapset palasivat takaisin kotiin. 75 000:sta lapsesta 15 000 jäi palaamatta.

Sotalapsista kertoo esimerkiksi teos Lappu kaulassa yli PohjanlahdenSuomalaisten sotalasten historia. Olen nähnyt kuvan tällaisesta lapusta, joka lapsen kaulaan laitettiin ennen matkaan lähtöä. Siinä luki lapsen nimi, numero ja paikkakunta, jolta lapsi oli. Täytyy sanoa, että tämän äidin sydäntä puristi, kun ajatteli, että joutuisi laittamaan omien tytärten kaulaan laput ja lähettämään matkaan.

Emme voi edes kuvitella kuinka paljon surua ja tuskaa sodat ovat aiheuttaneet. Tästä syystä voimme voi olla vain nöyrän kiitollisia siitä, että saamme elää rauhan aikaa. Meidän tehtävämme on nyt huolehtia, että rauha säilyy. Meidän tehtävämme on huolehtia, että Suomi on hyvä asua myös tuleville sukupolville. Tämän päivän haasteet ovat erilaisia. Elämme pitkään jatkuneessa lamassa. Muiden maiden talous on lähtenyt kasvuun, mutta Suomi on ollut jäänyt jälkeen. Työttömyysluvut ovat huolestuttavia ja maksuhäiriömerkintöjen määrä on noussut jopa 1990-lamaa korkeammalle tasolle. Nyt tarvitsemme paljon viisautta ja rohkeita päätöksiä, jotta tästä noustaan.

Arvoisat juhlavieraat,

Tänä päivänä olemme tilanteessa, jossa joudumme tarkastelemaan Suomea myös osana isompaa kokonaisuutta. Suomi on osa Euroopan Unionia. Me olemme myös osa globaalia kokonaisuutta. Dataverkot ja internet ovat sitoneet lähes koko maailmaan yhteen. Tieto liikkuu sekunneissa maailman toiselta puolelta toiselle. Me voimme olla yhteydessä keneen vain ja lähes missä vain. Maailman talouden heittelehtiminen vaikuttaa voimakkaasti Suomen talouteen, samoin suuret kansainväliset sopimukset. Me emme voi, emmekä pysty, sulkemaan silmiämme maailmassa tapahtuvilta katastrofeilta, sodilta tai ihmisoikeusloukkauksilta. Me olemme yksi osa tätä kokonaisuutta ja meillä on myös vastuu.

Vastuu on ollut aina yksi suomalaisten vahvuuksia. Me kannamme huolta toisistamme, me pidämme lupauksemme ja olemme rehellistä kansaa. Myös tasa-arvo on meille tärkeää. Miehet ja naiset ovat saman arvoisia. Kaikkia on kohdeltava oikeudenmukaisesti. Myös yrityskulttuuri on Suomessa korkealle arvostettua. Se on hyvätapaista, neuvottelevaa ja sopimuksista kiinni pitävää. Nämä ovat sellaisia ominaisuuksia ja arvoja, jotka ovat syntyneet satojen vuosien kuluessa, tapahtumien ja tilanteiden johdattamina sekä kovan työn tuloksena. Me olemme saaneet ne perintönä.

Miten voimme varjella omaa suomalaista identiteettiämme ja itsenäisyyttämme tässä globalisoituvassa maailmassa? Presidenttimme Sauli Niinistö on valinnut tämän itsenäisyyspäivän teemaksi kulttuurin. Kulttuuri voi olla näkyvää tai näkymätöntä. Esimerkiksi sellaiset kulttuuriset piirteet kuten tavat, kieli, ruoka ja vaatetus ovat näkyviä osia. Näkymättömiä osia ovat puolestaan arvot, arvostukset, uskomukset ja asenteet, jotka tulevat esille vasta myöhemmin ja tilanteissa, jotka vaativat arvoratkaisuja.

Me voimme ammentaa paljon rikkaasta ja monipuolisesta kulttuuristamme. Esimerkiksi tänä vuonna vietetään useita suomalaisen kulttuurin merkkivuosia, kuten Kalevalan 180-vuotisjuhlaa, Jean Sibeliuksen, Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen 150-vuotisjuhlaa. Sibeliuksen juhlavuotta on itse asiassa juhlittu ympäri maailmaa. Meillä täällä juhlavuosi on näkynyt erityisen hyvin esimerkiksi konsertteina ja tapahtumina lähiympäristössä. On ollut hienoa havaita, kuinka suurella ihailulla ja ylpeydellä osaamme suhtautua ja tuoda esille kulttuuriamme.

Hyvät kuulijat,

Meissä on Kalevalalaista alkuvoimaa. Me olemme vahvoja ja itsenäisiä. Me arvostamme korkealle sellaisia arvoja kuin vapaus ja vastuu. Ja me voimme siirtää tämän voiman ja kulttuuriperimän myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Meidän pitää myös kertoa lapsillemme myös, miten Suomea puolustettiin vielä ihan vähän aikaa sitten. Suomen sodista ei ole kovin kauaa. Näin myös kunnioitamme aiempien sukupolvien kovaa työtä Suomen eteen.

Kun me tästä juhlatilaisuudesta lähdemme, voimme onnellisin ja turvallisin mielin mennä koteihimme tai päivän rientoihin, juoda iltateetä rauhassa ja katsoa vaikkapa linnanjuhlia, lukea kirjaa tai viettää aikaa ystäviemme ja rakkaidemme kanssa. Kenenkään ei tarvitse pelätä. Haluan osoittaa syvimmän kunnioitukseni kaikille niille, jotka ovat taistelleet sen puolesta, että tämä on mahdollista. Kiitos niille rohkeille ja väsymättömille miehille, naisille ja lapsille, jotka turvasivat Suomen itsenäisyyden, taistelivat ja puolustivat rauhaa sekä jälleenrakensivat maan, jossa meidän on hyvä olla ja elää.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 

 

Vetääkö kunta maton jalkojen alta?

15.10.2015

Screen Shot 2015-10-15 at 19.57.09Olen aloittanut kuntakehityslautakunnan jäsenenä tämän vuoden alusta ja joutunut muutamaan kertaan ihmettelemään esityksiä, joita kunnan virkakoneisto ehdottaa. Nyt ajankohtaisena asiana on Bostonin alue.

Kaavoittajat ovat esittäneet, että alueen yksi osa laitetaan rakennuskieltoon. Alueen omistaja on alun perin tehnyt kunnan kanssa kaavoitussopimuksen, jonka perusteella vuonna 2012 omistaja luovutti osan Bostonin alueen tonteista kunnalle ja lisäksi maksoi kunnalle lähes miljoona euroa rahana. Tämän jälkeen kunta on myynyt luovutetut tontit ja saanut niistä puolitoista miljoonaa euroa. Nyt kunta on siis rahastanut saamillaan alueilla jo 2,5 miljoonaa euroa, mutta haluaa edelleen pitää sopimuskumppaniaan rakennuskiellossa. Eli kunnan saamille maille on rakennettu ja kunta on perinyt niistä rahat, mutta maa-alueelle, joka on jäänyt omistajalle, ei saisi rakentaa sitä mitä on sovittu ja kaavassa vahvistettu.

Rakennuskiellon syyksi kaavoittajat ovat esittäneet, että jos kyseessä oleva tontti rakennetaan, se estää Hyrylän kehittymistä. Bostonin alue on Riihikalliossa. Se ei estä Hyrylän kehittymistä. On hyvä, jos myös Riihikallion alueella tapahtuu kehitystä.

Nyt kunnan toiminta asettaa kunnan sopimusosapuolena kyseenalaiseksi. Kuka haluaa tehdä Tuusulan kunnan kanssa enää sopimusta, jos kunta voi mielivaltaisesti käyttää sopimuksia hyväkseen ja pettää sopimusosapuolen luottamuksen?

Tällainen toiminta sotii minun oikeuden tajuani vastaan. Lisäksi tällainen toiminta sotii kuntalakia vastaan. Kuntalain mukaan kunta ei saa tavoitella voittoa eikä estää kilpailua. Kunta organisaationa on kuntalaisia varten. Voiton tavoittelu muiden kustannuksella kaavoitusmonopoliasemaa hyväksi käyttäen on moraalitonta.

Kunnan tärkein tehtävä on säädetty kuntalaissa ja sen mukaan kunnan on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnan tulee siis keskittyä mahdollisuuksien tarjoamiseen, asioiden dynaamiseen eteenpäin viemiseen sekä asukkaidensa hyvinvoinnin vaalimiseen.

Ruut Sjöblom

Kunnanvaltuutettu, maakuntavaltuutettu, kuntakehityslautakunnan jäsen

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa lehdessä 15.10.2015

 

 

 

Tieto muuttaa maailmaa

18.04.2015

Kokoomusnaiset kuva3

Suomessa koulut, koulutus ja tutkimus ovat globaalisti katsottuna maailman huippuluokkaa. Opetuksen taso on korkeaa ja monipuolista. Koulurakenteita ja pedagogiikkaa kehitetään koko ajan. World Economic Forumin listauksessa Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Perusteena saavutetulle sijalle ovat muun muassa koulutus ja tutkimus, sosiaaliturvan kehittyneisyys sekä tasa-arvo.

Kilpailukyvystä huolimatta Suomessa on lama. Tämä tarkoittaa, että jokin ei toimi. Meillä on osaamista, huippuyliopisto ja -tutkimusta, mutta osaammeko käyttää sitä hyödyksi? Meillä on tietoa, mutta osaammeko me muuttaa sillä maailmaa?

Suomessa tarvitaan isoja uudistuksia. Julkinen sektori on kasvanut liian suureksi tuloihin nähden. Velkaa ei voida ottaa enempää, koska muuten luottoluokitus putoaa. Luottoluokituksen putoaminen puolestaan tarkoittaisi velan koron kasvua. Huoltosuhteen heikkeneminen tulee pian aiheuttamaan ongelmia. Yhteiskuntarakenteissa ja toimintatavoissa täytyy tapahtua uudistuksia, jotta Suomi ei mene syvemmälle lamaan.

Kuitenkin Suomessa eletään jonkinlaisessa pysähtyneisyyden tilassa. Sosiaali- ja terveysuudistus kaatui, erimielisyydet ja syyttelyt vievät energiaa ja aikaa. Työn ja yrittäjyyden odotetaan tuovan ratkaisuja, mutta halukkuus lähteä yrittäjäksi on alhaista ja noin 80% yrityksistä kaatuu viiden vuoden sisällä perustamisesta.

Nyt tarvitaan pikaisesti todellisia ja rohkeita uudistuksia. Naapurimaamme Viro teki 10 miljoonalla eurolla toimivan ICT-uudistuksen. Suomessa käytetään vuositasolla jopa 2 miljardia huomattavasti toimimattomanpiin ohjelmiin. Ruotsissa sosiaali- ja terveysuudistus vietiin läpi. Nyt ruotsalaisista vain 2% on tyytymättömiä terveyspalveluihin. Suomella on pitkä matka samoihin lukuihin kuin naapurimaissa, mutta toimivat esimerkit ovat jo olemassa. Konkurssilainsäädännön uudistus sekä helpotukset pienyrittäjyyteen ovat myös paikallaan, jotta ihmisten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan saadaan kasvuun.

Kaikissa malleissa on varmasti ongelmia, mutta niitä kehitetään koko ajan eteenpäin. Nyt olisi Suomenkin aika päästä alkuun. Me pystymme pitämään Suomen hyvinvointivaltiona, mutta se vaatii uudistusta, kehittämistä ja sen kaiken tietotaidon käyttöönottamista, mitä meillä jo on.

 

 

Ihmisellä täytyy olla mahdollisuus onnistua ja epäonnistua

17.04.2015

Kokoomusnaiset kuva3

1990-luvun lama-aikaan konkurssit ja takausvelat ajoivat ihmiset pitkäaikaiseen velkaloukkoon. Ylivelkaantumisen merkittävimmät aiheuttajat tuolloin olivat valuuttaluotot, devalvaatiot ja talouspolitiikka. Vasta 2000-luvulla säädettiin laki velkojen lopullisesta vanhenemisesta. Ennen sitä velka oli ikuinen. Velkajärjestelylaki säädettiin jo aiemmin, mutta se ei tavoittanut kuin pienen osan velallisista. Vuonna 2008 alkoi vapautumaan veloistaan lähes 20 vuotta velkaloukossa eläneitä.

Olen tutkinut väitöskirjassani kuinka nämä ihmiset ovat selviytyneet tuona aikana. Ihmiset ovat kertoneet taloudellisesta ahdingosta ja sen aiheuttamasta kärsimyksestä. He ovat kertoneet myös konkurssien, velkaloukun ja ulosottokierteen tuottamasta häpeästä. Toisaalta he ovat puhuneet myös selviytymiseen positiivisesti vaikuttaneista asioista kuten puolison tuesta ja perheestä. Periksiantamattomuus ja toiminnallisuuden säilyttäminen ovat olleet avainasemassa selviytymisen kannalta.

1990-luvun lama on jättänyt jälkensä yhteiskuntaamme. Laman lapset kärsivät tällä hetkellä muita ikäluokkia enemmän psyykkisistä ongelmista. Suurin syy, miksi tällä hetkellä ei haluta lähteä yrittämään on se, että epäonnistumisen seuraukset ovat liian ankarat. Ne, jotka ovat kokeneet tai nähneet lähellä olevan ihmisen konkurssin seuraukset, eivät usein ole halukkaita edes yrittämään.

1990-luvun laman ja tämän päivän laman syyt ovat eriluonteisia, mutta seurauksista voidaan oppia paljon. 1990-luvun lamassa 100 000 ihmistä jäi pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Valtavamäärä yrittäjiä, osaamista ja hiljaista tietoa jäi pois työmarkkinoilta.

Nyt voimme toimia toisin ja kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen. Konkurssilainsäädäntöä tulisi uudistaa. Noin 80 % yrityksistä kaatuu viiden vuoden sisällä niiden perustamisesta. Suomessa täytyy voida onnistua ja epäonnistua ilman kohtuuttomia seurauksia. Suomi voi nousta vain yrittämällä ja työtä tekemällä.

 

 

319

11.04.2015

Petri_Sarvamaa_FB

 

 

 

Pelkkä koulukiusaamisen ehkäiseminen ei riitä, vaan tilalle pitää tulla uutta.

Suomen koulujärjestelmä on globaalisti katsottuna erittäin hyvä. Menestys perustuu koulutusmyönteiseen yhteiskuntaan, yhtenäiseen kaikille tarkoitettuun järjestelmään ja opettajien ammattitaitoon. Muita tekijöitä, joita ei välttämättä aina muisteta, mutta jotka ovat merkittäviä, ovat korkeatasoinen ja maksuton kirjastolaitos sekä kouluruoka. Kouluruoka on lapsen ja nuoren kehityksen kannalta tärkeää. Se tarjoaa perustan jaksamiselle ja oppimiselle. Ilmainen kouluruoka on maailmalla harvinaisuus.

Koulumaailmassa monet asiat siis toimivat hyvin ja pohja on kunnossa. Kuitenkin myös ongelmia on. Koulukiusaamisesta puhutaan koko ajan enemmän ja enemmän. Kiusaamisen ehkäisytoimenpiteitä on kehitetty ja tuloksia saatu, mutta ei tarpeeksi.

Pelkkä koulukiusaamisen ehkäiseminen ei riitä, vaan kiusaamisen tilalle pitäisi tarjota jotain uutta. Mitä se ihanteellisessa tapauksessa voisi olla, on hyvät sosiaaliset taidot. Tarvitsemme hyvän vuorovaikutuksen ja arvojen, kuten kunnioituksen opettamista lapsille, jotta he oppivat ne oikeat ja toimivat tavat toimia koulussa, elämässä ja yhteiskunnassa. Ne vuorovaikutus- ja tunnetaidot, joita opetamme lapsillemme muodostuvat heidän tavoikseen toimia myös aikuisina. Britanniassa on saatu hyviä tuloksia hankkeella, jossa lukuvuoteen lisättiin 10 tuntia kiusaamisesta puhumista ja hyvien sosiaalisten taitojen harjoittelemista. Koulukiusaaminen väheni merkittävästi näissä kouluissa.

Sosiaalisten taitojen sisällyttäminen kouluopetukseen on yhä tärkeämpää. Pelkkä tiedollinen osaaminen ei enää riitä. Hyvät tunne-elämän taidot helpottavat elämää ja lisäävät hyvinvointia. Sosiaalisilla taidoilla ei tarkoiteta samaa kuin sosiaalisuudella. Ujollakin lapsella voi olla erittäin hyvät sosiaaliset taidot. Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä olla muiden ihmisten kanssa.

Helsingin Yliopiston tiedekulmassa oli keskustelemassa kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisia mm. mediakasvatuksen tutkija, kyläkoulun opettaja ja kasvatustieteen professori. He kaikki tulivat lopputulokseen, että elämää ei suoriteta ja siksi oppiminenkaan ei saa olla suoritus. Koulussa oppilaan täytyisi saada tiedonhallinnan lisäksi eväät myös elämänhallintaan.

Emme saa unohtaa myöskään vanhempien vastuuta. Sekä opettajat että vanhemmat ovat suurien haasteiden edessä, koska maailma muuttuu koko ajan. Lainsäätäjien ja yhteiskunnallisten päättäjien täytyy olla ajan tasalla tämän päivän haasteista opetusmaailmassa. Yhteistyöllä voidaan kehittää ja muuttaa koulumaailmaa entistä paremmaksi.